Toissa viikon perjantaina (16.9.) mulla oli oiva tilaisuus tutustua yhteen uuteen bändiin. Pääsin ystäväni kyydillä Kagasalalle Kisarantaa kuuntelemaan Teemu Harjukaria sekä Läpivalaisua.
Teemu ei vielä oikein kolahtanut minuun, mutta olen avoin sille, että voisin käydä uudestaankin kuuntelemassa heitä. Bändi on tällä hetkellä sekalainen ja kuulemma soittajat Teemun takana vaihtuvat melkein yhtä usein, kuin keikatkin. Monipuolista soitantaa ja erityis ablodit minulta Kisarannan keikka saa Basistin viheltämä Bassosoolo, (joka jokaisen mielestäni pitäisi kokea) sekä akustisesti tanssilattialla soitetut encoret
Läpivalaisusta mulla on tällä kertaa teille kerrottavan kaksi tarinaa ensimäinen on yllätyskiä täynnä olleesta Kisarannan keikasta. puolentoista kuukauden tauko Läpivalaisusta kannatti, Pojat yllättivät täysin uusilla sovituksilla mm. Anssi Kelan Millasta sekä Laura Vuotilaisen ''Miks ei-kappaleesta. Myös yks uusi oma kappale oli otettu mukaan, päivitetyllä sovituksella höystettynä. Ilmeeni oli varmasti aika hämmentynyt kyseisen kappaleen kohdalla. Kisarannassa oli ihan hyvin väkeä, vaikkei täynnä missään kohtaa ollutkaan. Pääsin tanssimaan yhteensä 2 kertaa illan aikana, josta olen hyvin ylpeä.
Toinen Läpivalaisun keikka oli sitten Kukonhiekassa menneenä lauantaina. Pakko mainita, että kun jonkun toiveen pojille esittää, he myös toteuttavat sen ja saattavat jopa opetella jonkun biisin ihan vain sitä varten. Suuria yllätyksiä ei tällä kertaa tullut, mutta hauskaa meillä oli. (kuten aina) Taisi olla hyvät fiilikset, kun hyvin vähän taas muistan mitään, mitä mainitsisin. Kesän alussa oli poikien kanssa puhetta, että toinen kitaristi olisi ainakin kesän mukana. Toivottavasti kuitenki Justus vielä pysyy meidän fanien ja tanssijoiden ilona. En pystyisi kuvittelemaan bändiä nelihenkisenä, vaikka äkkiä kaikkeen tottuu !
Kirjoitukseni otsikko on suora lainaus Teemu Harjukarin ''Kauneus on katsojan silmissä'' - kappaleesta. Otsikko kuvaa tunnettani Läpivalaisua kohtaan. Kuluneen 9 kuukauden aikana ollaan opittu kyllä tuntemaan ja tietämään toisemme. Esimerkiksi heikkoutenani ovat poikien herkimmät biisit, joten välillä lavaltakin saattaa herkkää biisiä ennen kuullua lause '' Sie et sitten Salla itke" ja siihen päälle vielä laulaja Santerin valloittava hymy. Arvatkaa vaan, itkenkö silti ;)
Toisena Kukonhiekkaan saapui maailman paras Kyösti Mäkimattila & Varjokuva. Jälleen on ensimmäisenä pakko kehua Ramin ääntä, sillä tälläkin kertaa lävitseni meni todella kylmät väreet. Kyöstin musiikki saa kyllä pepun keinumaan oikein kunnolla ja illan aikana en juurikaan istunut vaan annoin peppuni keinua vaan :) Kyösti sulattaa kyllä karismallaan tällaisen nuoren neidonkin sydämen.
Nyt on kyllä ollut super hyvät keikat molemmissa paikoissa, kun olen päässyt tanssimaan edes kerran illassa. Nykyään jopa uskallan lähteä tanssimaan, kun joku pyytää, vaikken ole rivissä. Mutta niin sitä oppii ! Kiitos Kukonhiekassa valssin pyörteisiin minut tanssittaneelle nuorelle miehellä vielä kerran, tanssitaan taas kun tavataan!
Ja teille ihanille kanssa kulkijoille oikein IHANAA alkanutta viikkoa!!
